Pikkubussi jätti meidät klo 22 pintaan pienen autenttisen näköisen talon eteen ja porttia kiiruhti avaamaan suloisen pyöreä ja ystävällinen nuorehko señora. Pikapikaa huoneeseen, pieni siistiytyminen, kaupasta sipsejä ja vettä ja nukkumaan. Lentokoneessa ei tullut mojovia unia kummankaan otettua ja maanantai-aamun herätyksestä oli kulunut jo rapiat 26 tuntia eli unta ei tarvinnut houkutella. Spiidi käytännössä tais nukahtaa jo ennen kun pää ehti tyynyyn.
Hostellia mainostettiin Harry Potter-teemaisena, mutta Potteria ei kyllä löydä etsimälläkään, muualta kuin huoneitten nimistä. Me saamme kunnian asuttaa Dumbledorea. Mainittakoon, että teema _ei_ ollut kriteeri hostellia valittaessa. Koska yövytään Cancunissa vaan kaksi yötä halvin mahdollinen hostelli, jonka arvosteluissa ei ole mainittu luteiden majailevan sängyissä ja joka on linja-autoaseman lähellä, oli valintamme. Hostellin nimi The Nest, eli pesä, piti meidät kuitenkin lievässä jännityksessä... Onneksi turhaan, vain pari pientä hämähäkkiä pitää seuraa suihkussa. Matkaväsymys onneksi tajuttiin ennakoida ja huone on privaatti omalla kylppärillä. Budjettiluksusta!
Iiiiiso tuuletin piti huoneen viileänä, mutta siltikin aamulla uni yritti karata jo klo 04.40. Tiukasti silmiä kiinni pitämällä saatiin kuorsattua melkein seiskaan saakka. Antipatiat Saksaa kohtaankin ovat jo karisseet.
Aamulla lähdettiin katselemaan Cancunia, pikku-amerikkaa. Illan sightseeingillä oli bongattu jo 90% tuntemistamme jenkkiketjuista, Starbucksista Hootersiin. Onhan Cancun rikkaitten jenkkien leikkikentäksi 70-luvulla rakennettu, joten täytyyhän sitä olla turistilla kotoisat oltavat. Hiukan häiritsevää näin ei-amerikkalaisen mielestä, joka kuitenkin tuli Meksikoon lomalle... Spiidi ihmettelee, että miksei kotomainen S-ryhmä ole edustettuna?! Markkinarako SOKille. Nih.
Ensivaikutelma kaupungin keskustasta on sekava, nimitys serpents nest (käärmeen pesä) sopii kuvaamaan kuhinaa mainiosti. Turistien oletetaan ilmeisesti olevan vain hotellizonella, sillä yllättävän vähän turistikrääsää oli tarjolla. Onneksi. Palloiltiin aikamme ja kovasti kävi ihmetyttämään, että mitenkä kuuma täällä sitten on kun on kuuma. Nyt nimittäin on talvi eikä juurikaan kuuma. Ai ei vai? Äkillinen 40° lämpötilan muutos aiheuttaa lievän häiriön suomalaisen termostaatissa.
Siestaa on vietetty pari tuntia jalat kirkkaan sinisen huoneemme seinällä (nilkkani jo melkein erottuvat eilisen lentelyn jäljiltä, jee) ja kohta vielä ämyriikkailemaan Walmartiin. Moskiittoverkko ja muuta sälää tarvitaan mukaan Holboxin saarelle huomenissa ja Walmartista kuulemma löytyy.
Ah, huomenna vihdoin valkoinen hiekka ja valkoiset jalkani kohtaavat!
-L
PS. Ei muuten ollu moskiittoverkkoja :( mutta JÄTTIMÄISESSÄ ja hyvin ilmastoidussa kaupassa meni silti pari tuntia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti